Ilman nuolia ei ole jousiampujaa ja jousi ilman nuolia on kuin kamera ilman filmiä. Mistä koostuu jousiammunnassa käytettävä nuoli ja minkälaisia asioita on hyvä tietää omia nuolia hankkiessa. Tässä artikkelissa koitamme mennä suhteellisen pitkälle kohti syvää päätyä aiheessa, joka sisältää todella monta muuttujaa.

Omia nuolia valitessa kolme tärkeintä muuttujaa ovat:

• nuolen pituus
• jousiampujan vetovoima
• nuoliputken spine-arvo

Nuolten pituuden valinnasta on oma artikkeli, johon kannattaa tutustua myös.

Nuolen ominaisuuksia

Massa

Nuoliputkeen (tai -aihioon) kiinnitetään tarkoitusta vastaava kärki, sulat sekä nokki. Kaikki nämä lisäävät nuolen painoa. Yleisesti ottaen nämä massat ovat pieniä, mutta jousiammunnassa pienillä numeroilla on iso merkitys. Nuolen kokonaispaino ei ole uudelle harrastajalle merkittävä asia, tärkeämpää on valita itselleen sopivan mittaiset nuolet, jotta pääsee alkuun. Jousiammuntaseura auttaa valitsemaan sopivat välineet.

Nuolia valitessa tulisi ottaa huomioon se mitä ammutaan. Tauluammunnassa kevyt nuoli on parempi pitkillä matkoilla, sillä sen lentorata vakautuu nopeammin ja maan vetovoima vaikuttaa siihen vähemmän ja siten nuolten osumakuvio (engl. grouping) on pienellä alueella (olettaen toki, että ampuja osaa toistaa ammuntasuorituksen joka kerta samalla tavalla). Metsästysjousiammunnassa painavalla nuolella on suurempi voima sen osuessa riistaeläimeen, suuremmalla voimalla on tarkoitus saada onnistunut ja tappava riistalaukaus.

Painavampi nuoli tietenkin tarvitsee jäykemmän jousen. Nuolen massan määrittelyssä käytetään muutamaa eri lukua – GPI ja GPP.

GPI – Grains Per Inch

GPI on standardi tapa mitata nuolen painoa ja se ottaa huomioon nuolen pituuden, ulkohalkaisijan, nuoliputken seinämän paksuuden sekä nuolen materiaalin. GPI ei ota huomioon mitään nuoliputkeen kiinnitettyjä nuolen muita osia. Nuolten valmistajat ilmoittavat nuoliputkien GPI-arvot.

GPI lasketaan jakamalla nuoliputken massa (grain) sen pituudella (tuuma). 1 grain vastaa n. 0.065 grammaa tai tarkalleen ilmoitettuna on 1/7000 pauna.

Kevyt nuoli	5 – 6 grainia
Keskipainoinen nuoli	7 – 9 grainia
Painava nuoli	> 10 grainia

Alle 5 grainia painavia nuolia ei tule käyttää! Nuoliputken rakenne ei kestä jousen nuoleen kohdistamaa voimaa ja saattaa pahimmassa tapauksessa hajota käsiin jousta laukaistessa.

GPP – Grains Per Pound

GPP kertoo kuinka monta grainia per jousen paunamäärä. GPP:tä mitatessa tulee ottaa koko nuolen massa huomioon, eli laskea mukaan myös nokin, kärjen sekä sulkien paino. GPP lasketaan jakamalla nuolen massa (grain) jousen paunamäärällä (pauna).

Kevyt nuoli	5 – 6,5
Keskipainoinen nuoli	6,5 – 8
Painava nuoli	> 8

Grain, tuuma ja pauna tulevat kummatkin Brittiläisestä yksikköjärjestelmästä ja näin historia on hyvin voimakkaasti osa tämän päivän jousiampujan hienosäätöä.

Antti

Jäykkyys, eli spine

Nuolen jäykkyys ilmoitetaan spine-arvona ja on aina merkitty nuoliputkeen. Arvo on jokin sataluku, kuten 350, 400, 600 jne. Mitä pienempi luku on sitä, jäykempi on nuoliputki. Mitä jäykempi nuoliputki on, sitä vähemmän jousen nuoleen siirtämä energia saa nuoliputken taipuilemaan nuolen lähtiessä jousesta lentoon. Mitä vähemmän nuoli taipuilee lentäessään, sitä nopeammin sen lentorata vakautuu ja nuolen kantomatkasta tulee pidempi ja kyllä, nuoli osuu tähdättyyn pisteeseen tarkemmin.

Spine-arvo ilmoittaa, kuinka monta tuumaa nuoliputki taipuu kahden 28″ päässä toisistaan olevan pisteen välillä, kun sitä rasitetaan keskikohdasta 1,94 paunan (n. 0,878 kg) vastuksella. Mittauksesta saatu arvo on tuuman tuhannesosia, esimerkiksi 0,450 tarkoittaa spine-arvoa 450.

Spine-arvoa mietittäessä, epävarmassa tilanteessa on turvallisempaa valita spine-arvo yläkanttiin, kuin vähemmäksi. Liian pieni spine-arvo aiheuttaa nuoliputken voimakkaan taipuilun nuolta ammuttaessa. Optimaalinen spine-arvo löytyy yleensä nuoliputken valmistajan ilmoittamasta taulukosta.

Taulukoitu data perustuu siihen, miten nuoli kestää jousesta nuoleen siirtyvän energian. Liian voimakas jousi hajottaa liian pienellä spine-arvolla olevan nuolen.

Pituus

Nuoliputken pituus vaikuttaa nuolen rakenteeseen ja sen lentorataan. Pitkä nuoli taipuilee lyhyttä nuolta enemmän ja pidempi nuoli on kokonaismassaltaan suurempi. Nuolen optimaalinen pituus tulee määrittää jousiampujan mukaan ja on oleellinen osa varsinkin tähtäimellä ja klikkerillä ammuttaessa.

Paksuus

Nuoliputkia on useita eri paksuusluokkia. Paksuus vaikuttaa nuolen jäykkyyteen ja se tulisi valita käyttötarkoituksen mukaan. Valittu nuolen paksuus määrää valittavan kärjen ja nokin ominaisuudet.

Nuoliputket ryhmitellään yleensä putken sisähalkaisijan mukaan ja ne ilmoitetaan tuuman desimaaleina, kuten .166, .204, .245 ja .314. Lähtökohtaisesti ajatellaan, että ohuempia nuolia käytetään tauluammunnassa ja paksumpia ammuttaessa taljajousella ja metsästettäessä.

Puisten nuoliaihioiden paksuus ilmoitetaan ulkohalkaisijan mukaan, esimerkiksi 5/16″, 11/32″ tai 23/64″.

Materiaali

Jousiammunnassa nuoliputken materiaaleja voivat olla puu, hiilikuitu sekä alumiini. Puisissa nuolissa lisäksi on muutamaa eri puulajia, joista nuolia valmistetaan. Jokaisella materiaalilla valmistetuilla nuolilla voi ampua sekä tauluihin radalla ja maastossa ja myös metsästää.

Puisia nuoliaihioita käytetään pääasiassa perinnejousien kanssa. Perinnejousia ovat pitkäjousi sekä sellaiset vastakaarijouset, joissa ei käytetä keskiosassa mitään lisävarusteita, kuten tähtäintä. Puu onkin jousen tapaan hyvin perinteinen ja tietynlaisen ulkoasun omaava materiaali nuolelle.

Nuolen kärki

Nuolen kärki mahdollistaa nuolen kohteeseen osuessaan sen kohteeseen uppoamisen, oli kyseessä sitten maalitaulu, 3D-kuva tai metsästettävä riista. Nuolen kärki kiinnitetään nuoliputkeen liimaamalla tai insertillä, jossa on kierteet nuolen kärjelle. Puisiin nuoliaihioihin kärjet liimataan kiinni.

Taulu- ja 3D-kuvia ammuttaessa kärjet ovat yleensä luodin muotoisia.

Metsästyksessä käytetään erilaisia kärkiä metsästettävän riistan mukaan. Metsästysjousiammunnassa on käytettävä vain tarkoitukseensa soveltuvia kärkiä, jotta harkiten tehty riistalaukaus on tappava.

Inserttien käyttäminen nuolten kärkien kanssa mahdollistaa kärjen vaihtamisen, esimerkiksi ammuntaa harjoitellessa taulukärkiin ja metsästettäessä leikkaaviin kärkiin.

Sulitus

Nuolen lentorataan ja vakauteen vaikuttavat myös nuolessa olevat sulat. Sulkien tarkoitus on yksinomaan vakauttaa lentorata ja tiettyjen sulkien kohdalla saada nuoliputki pyörimään pituusakselinsa ympäri, kuten rihlat kiväärin piipussa tekevät ammutulle luodille.

Sulkien materiaaleja ovat muovi sekä luonnonsulka, joita leikataan isojen lintujen sulista. Sulkia on eri muotoisia, kokoisia, värisiä ja ties mitä. Sulka kiinnitetään nuoliputkeen liimalla tai sulkateipillä.

Nokki

Nokki muodostaa liitoksen nuolen ja jousen jänteen välillä. Nokki kiinnitetään nuoliputken perään liimaamalla tai insertin avulla. Insertti mahdollistaa nokin vaihtamisen sen vahingoittuessa jostain syystä. Nokkeja on lukuisia erilaisia ja niiden tyyppimerkinnät vaihtelevat valmistajan mukaan. Nokkeja valitessa tärkein tieto kuitenkin on nuoliputken sisähalkaisia.

Puisissa nuolissa nokki liimataan nuoliaihion päähän, nokissa on syvennys, jota varten nuolen runkoa kavennetaan sopiva määrä.

Nokin idea on pitää sopivalla voimakkuudella jänteestä kiinni ilman, että ampujan tarvitsee pitää nuolesta kiinni. Ammuttaessa jousen jänne heittää nuolta eteenpäin ja nokki päästää nuolen helposti irti vaikuttamatta sen lentorataan.