Jousiammunta on laji, jossa yksi menestyksen mittareista on ammuttu pistemäärä. Osaaminen, kokemus ja pistemäärä yleisesti korreloivat toisiaan, minkä näkee arvokilpailuissa kisaavia ampujia katsomalla. Tosin ammatti-ihmisetkin ovat ihmisiä ja kaikilla meillä on välillä huonoja päiviä.

Omien ammuntasuoritusten kirjaaminen on mitä mainioin tapa seurata omaa kehittymistä ja rohkaisen kaikkia tekemään sitä. Kirjaaminen ei tee eikä sen ole tarkoituskaan tehdä ammunnasta vakavaa. Pisteiden kirjaaminen on myös oleellinen osa jousiammuntaurheilua, jossa kilpaillaan ja numerojärjestyksen määrittää ampujan saama pistemäärä, oli kyseessä sitten taulu- tai maastojousiammunta.

Perinteinen tapa kirjata pisteitä on merkitä ne vihkoon, joka kulkee jousilaukun mukana. Tai sitten ammunta kirjataan ylös pistekorttiin, joita löytyy seuran varastosta. Pistekortin täyttäminen omien harjoittelusessioiden aikana on oivaa harjoitusta matikkamielelle, sillä pisteet täytyy laskea riveittäin yhteen. Jos joskus osallistut virallisiin kisoihin, niin siellä kortti täytyy osata täyttää ja palauttaa kisan jälkeen oikein täytettynä.

Pistekortit ja vihkot voi sitten myöhemmin siirtää vaikka taulukkolaskentaohjelmaan, josta saa ulos tulosten tilastotiedettä. Ongelma tässä vaan on se, että yleensä pistekortit kertyvät aikansa johonkin ja sitten niiden tutkiminen unohtuu. Itse suosittelen kännykkäsovelluksen käyttämistä pisteiden kirjaamiseen harjoittelussa. Seuran sisäisissä kisoissa ehtii myös kirjaamaan pisteet sekä kortille, että appiin.

Kännykkäsovelluksesta löytyy näppärästä oma ammuntahistoria ja tässä artikkelissa esimerkkinä toimiva Android-appi MyTargets piirtää osumakartat ja käppyrät kätevästi.

Kännykkäsovelluksen ainoa huono puoli on, että se tekee kaiken matematiikan sinun puolestasi. Näin laskutekniikkaa ei tulekaan harjoiteltua ammunnan lomassa

Antti

Itse olen käyttänyt ilmaista Android-sovellusta MyTargets. Sovellukseen on mahdollista syöttää vakiosarjoja tai itse määriteltyjä kierroksia.

MyTargets näyttää näppärästi yhden yksittäisen tapahtuman tuloksen ja analyysin, jota voi sitten ihmetellä ja ihastella tai harmitella myöhemmin. Suoritukseen tallentunut dispersiokuva on sinänsä raaka totuus siitä, mihin olet ampunut ja olisi sama, kuin ottaisi kännykällä kuvan uuden uutukaisesta taulusta.

Paras hyöty tilastoidusta datasta saadaan, kun sitä on paljon ja se on laadukasta. Laadukkaalla tarkoitan sitä, että data on rikasta, että sitä löytyy tasaisesti koko ajalta ja että siitä voidaan etsiä tietoa eri tavoin suodattamalla tai siihen voidaan porautua yleistasolta yksittäiseen suoritukseen.

Dataa on hyvä myös osata lukea ja tulkita. Ampujan on tärkeä osata analysoida omaa suoritustaan sekä ammuntaharjoittelun aikana ja sen jälkeen. Kahdesta ajallisesti samanmittaisesta harjoitussessiosta tulee kaksi datasettiä, mutta jos ensimmäisen suorituksen ammuntatulos on huonompi kuin toisen, erottaa datasetit toisistaan ehkä ensimmäisenä huomattava viivan alle tullut pistesumma.

Jokaisen harjoittelusession jälkeen on hyvä pitää itsensä tai valmentajan kanssa lyhyt post mortem-hetki, jossa käy tai käydään läpi session asioita – itseltään on hyvä kysyä esimerkiksi: ”Mikä fiilis harjoituksesta jäi?”, ”Tuntuiko ammunta sujuvan?” tai jos harjoittelu ei oikein sujunut niin ”Huomasinko jotain yksittäistä hankalaa asiaa suorituksessa, toistuiko jokin asia suorituksesta toiseen?”.

Tätä oman suorituksen peilaamista tukee ammuntasuorituksesta kirjattu tulos ja siitä käteen jäänyt kuva osumapisteistä tai kännykkäsovellukseen tallentunut dispersiokuva.

Mitä tästä kirjoituksesta olisi hyvä ottaa omaan jousiammuntalaukkuun? Tee muistiinpanoja omasta harjoittelusta ja ala kirjaamaan vakioharjoittelun tuloksia ylös. Kirjaaminen ei tarkoita, että alkaisit suorittamaan jousiammuntaa. Kirjaamisen tarkoitus on tukea sinua omalla kehityspolullasi.