No nyt on uusi jousipaketti hankittu ja ampumaan pitää päästä heti hep. Oli se paketti sitten ihkauusi tai käytettynä hankittu, on jousi laitettava ns. alkuasetuksille, jotta voit alkaa ampumaan sillä ja sitten myöhemmin tehdä hienosäätöä sekä jousen, että nuolten kanssa. Säätäminen siis alkakoon!

Uutena hankittuun jousipakettiin on mahdollista saada jousen myyjästä riippuen perusasetukset tehtynä jousen hankinnan yhteydessä. Tällaista palvelua kannattaa hyödyntää, mutta alkusäätöinä tehtävät asiat on erittäin hyvä osata ja hallita myös itse.

Jos olet nyt alkamassa säätämään omaa joustasi, luethan koko artikkelin ensin kertaalleen läpi. Tekstissä kerrotut asiat eivät ole universaaleja faktoja, vaan eri tietolähteistä koottuja suosituksia sekä kirjoittajan omalla kokemuksella hankittua tietoa. Mikäli oman jousesi käyttöohjeessa jonkin asian sanotaan olevan tietyllä tavalla, luota käyttöohjeessa kerrottuun tietoon. Kaikki säädöt, jotka teet omaan jouseesi, teet omalla vastuullasi.

Antti

ILF-keskiosa on suositeltava hankinta ensimmäisen oman jousen kanssa, sillä ILF-mekanismi mahdollistaa jousen paunamäärän säätämisen keskiosassa olevaa ruuvia kääntämällä. Kiinteä lapamekanismi tarkoittaa, että jousen paunamäärä on lavoilla vakio. ILF-keskiosa ja -lavat ovat hinnaltaan suuremmat, mutta suositeltava sijoitus.

Vastakaarijousiampujan paketista löytyy

• keskiosa, engl. riser
• lavat, engl. limbs
• jänne, engl. string
• joustotalla, engl. plunger
• nuolihylly, engl. arrow rest

Näin meillä on perinteinen ja vaistoammuttava jousi, jota voitaisiin myös sanoa barebow-jouseksi.

Jotta paketista saadaan tähtäinjousi, lisätään siihen

• tähtäin, engl. sight
• vakaajat, engl. stabilizers
• klikkeri, engl. clicker

Ja näin meillä on ns. olympiajousi. Nimitys tulee ihan suoraan siitä, että tämä kokonaisuus muodostaa jousen, jolla on ammuttu vuodesta 1972 asti olympialaisten jousiammuntakilpailussa.

Jousiampujan varustelaukusta on hyvä löytyä vähintään seuraavat työkalut ja tarvikkeet

• viritysnaru, engl. bow stringer tai webbed bow stringer
• jännevälimitta, engl. bow square
• jännevahaa, engl. string wax
• keskipunosnarua, engl. serving string
• paunamittari, löytyy myös nimellä matkalaukkuvaaka
• omaan jouseen sopiva sarja kuusiokoloavaimia
• veitsi, jokin sopiva koko
• sytkäri, ei hermosavuille, vaan punoslangan päättämiseen
• muistiinpanovälineitä, vähintään muutama muste- tai kuulakärkikynä

Oletetaan, että olet koonnut jousen ja ottanut samalla käyttöön uuden jänteen jouselle. Kiinnitetään lavat keskiosaan ja viritetään jänne paikoilleen. Ruuvataan joustotalla paikoilleen, säädetään sen ominaisuudet myöhemmin. Joustotallan paikka on keskiosassa olevan taaempi läpivienti. Kiinnitetään nuolihylly jousen keskiosaan niin, että se tulee joustotallan reiän päälle vaakatasoon suhteessa jousen keskiosaan ja jousitallan tyyny keskitettynä nuolihyllyn aukkoon. Jälleen, säädöt tehdään myöhemmin.

Jänteen linja

Aloitetaan tarkistamalla, että jänne kulkee linjassa jousen lapojen välillä. Jänteen tulee asettua sille tehtyihin uriin lapojen päissä ja palautua siihen, kun jousi on laukaistu.

Jänteen linjan tarkistamiseen löytyy, usko tai älä, kaupallisia tuotteita, mutta se on helppo tarkistaa myös silmämääräisesti. Toki tuollaisen kaupallista vastaavan tuotteen voi myös näppärä henkilö valmistaa 3D-tulostimella.

Linjauspalat (engl. limb line gauge) asetetaan viritetyn jousen lapoihin. Aseta jousi niin, että voit katsoa sitä kohtisuoraan sen takaa niin, että näet jänteen keskellä jousen lapaa. Linjauspalaan on merkitty keskilinja. Jousen lapapultti on hyvä referenssi, koska se on rakenteellisesti keskiosan keskilinjassa.

Pidä vain dominoiva silmä auki, asetu suoraan jousen taakse niin, että näet jänteen kulkevan ylemmän lapapultin keskeltä, nyt vaihda katse silmällä – ei päätä kääntämällä – ylemmän linjapalan kohdalle, tarkista kulkeeko jänne linjapalan keskeltä ja vaihda katse silmällä – ei päätä kääntämällä – takaisin lapapulttiin. Jänteen tulee kulkea kummassakin pisteessä keskipisteen ja -linjan kautta. Tarkista sama alalavan kanssa.

Jos jänne ei kulje suoraan, täytyy lapojen kiinnitystä säätää. ILF-runkoisessa jousessa säätö tapahtuu lapataskuissa olevilla ruuveilla. Tarkista tämä jousen manuaalista, tai muun tiedon puutteessa kysy apua jousiammuntaseuran jäseniltä.

Tarkista lapojen kierto

Tai siis tarkista, että ne eivät kierrä. Lapojen tulee olla täysin suorat ja niissä ei saa olla yhtään jänteen keskilinjaa mukailevaa kiertoa.

Aseta jousi niin, että sen etuosa osoittaa lattiaa kohti, jousen toinen lapa on kohtisuoraan itseäsi päin ja voit katsoa jousen viritettyä jännettä pitikin ensin sinua lähempänä olevaa lapaa ja sitten kauempana olevaa lapaa. Lavan kärki pitäisi näkyä keskellä lavan linjaa ja lavan huipun olla vaakasuorassa.

Jos lavoissa näkyy voimasta kiertoa, on syytä epäillä lapojen kiinnitystä keskiosassa. Tarkista, että lavan kiinnityspisteet ovat keskitettynä.

Tarkista lapojen suoruus myös niin, että ne on irrallaan keskiosasta. Lapojen tulee olla tasaiset myös silloin, kun ne eivät olet viritettynä jousessa.

Ja nyt päästään säätämään asioita. Jatka siis lukemista.

Jänneväli

Jänneväli (engl. brace height) on ensimmäinen säätöasia, joka laitetaan kuntoon jousen kanssa ja asia, jota on hyvä tarkistella silloin tällöin, esimerkiksi joka toinen kerta, kun virität jousen ammuntavalmiiksi. Jänneväli tulee säätää kuntoon myös kun vaihdat uuden jänteen jouseen.

Jänneväli on mitta jousen keskiosan kahvan syvimmästä kohdasta jänteelle tai tässä tapauksessa vastakaarijousella joustotallan keskipisteestä jänteelle. Jänneväli on keskiosan valmistajan ilmoittama mittaväli, jolla jousi toimii optimaalisesti. Etsi oman jousesi jänneäväli joko jousen manuaalista tai perinteiseen tyyliin Googlettamalla. Jänneväli ilmoitetaan tuumissa.

Jänne on valmistettu useasta erillisestä säikeestä, jotka on kierretty yhteen. Jänneväliä säädetään tekemällä tai purkamalla kierteitä. Tekemällä jänteeseen lisää kierteitä se lyhenee ja kierteitä purkamalla se pitenee.

Mittaa jänneväli. Jos jänneväli tarvitsee säätöä, ota jousi pois vireestä ja muuta kierteiden määrää. Säädä jänneväli aluksi valmistajan antamalle mittavälille.

Opettele säilyttämään jänne, laittamaan se jouseen ja purkamaan se jouselta niin, että jänteen kierteet pysyvät samoina. Paras tapa säilyttää jännettä on sen omassa muoviputkessaan niin, että jännesilmukat on punottu yhteen.

Mistä tiedän, että jänneväliä tulee säätää?

Ammu muutama nuoli, ihan vaan lähietäisyydeltä taustapaaliin ja koita tunnustella, miten jousi reagoi laukaisuun tai miltä se kuulostaa. Laukaisun tulisi tuntua pehmeältä ja olla melko hiljainen. Säädä jänneäväliä tarvittaessa pieniä määriä kerrallaan ja tee taas pari koelaukausta.

Jännevälitaulukko

Valmista tietoa ei aina välttämättä ole löydettävissä. Siinä tapauksessa voi turvautua taulukoituun tietoon ja käyttää sitä omana lähtökohtanaan. Varmista silti aina ensin oman jousesi tiedot koittamalla etsiä se internetistä. Valmistajan ilmoittamaa tietoa on aina parempi käyttää, kuin geneeristä.

Tilleri

Tillerillä (engl. tiller) tarkoitetaan ylä- ja alalavan välistä suhdetta, kun mitataan välimatka lavan ja keskiosan liitoskohdalta kohtisuoraan jänteelle. Positiivinen tilleri tarkoittaa, että ylälavalta mitattu etäisyys jänteelle on suurempi, kuin alalavalta mitattu etäisyys.

Tillerille on muutamia suosituksia. Ammuttaessa tähtäimellä välimerenotteella (nokki etu- ja keskisormen välissä), lähdetään liikkeelle n. 1/4″ positiivisella tillerillä. Mikäli ammutaan vaistotyylillä kolme sormea nokin alapuolella, koitetaan lähteä liikkeelle tasaisella tillerillä.

Tilleriä säädetään ILF-runkoisessa jousessa lapapultteja avaamalla tai kiristämällä. Lapapultti on kaksiosainen, ensin avataan sen vastakappale jousen sisäpuolelta, säädetään lapapulttia ulkopuolelta ja sitten kiristetään vastakappale.

Lapapultin kiristäminen pienentää lavan kulmaa keskiosassa ja näin lisää lavan jäykkyyttä eli kasvattaa jousen paunamäärää. Kun oikea tilleri on säädetty em. otetyylin mukaan ja halutaan muuttaa jousen paunamäärää, säädetään aina kumpaakin ylä- ja alalavan lapapulttia.

Älä avaa lapapulttia liikaa!

Lapapultit ovat hyvin kriittinen osa jousen keskiosaa. Niiden säätäminen yli suositusten aiheuttaa vaaratilanteen ja mahdollisesti vahingoittaa jousen keskiosaa ja jousiampujaa.

Jousta jännittäessä, lavan kaksi kiintopistettä ovat keskiosan ura ja lapapultin levy. Lapapultti itsessään on tanko, jossa on kierteitä. Kierteet eivät ole näkyvissä kaikissa keskiosissa ja siksi voi olla hyvin epäselvää, että missä asennossa pultit ovat. Jos lapapultti on kierretty liikaa ulos ja huomaamatta jopa kierteiden rajalle, saattaa se vääntyä irti jousen ollessa jännittettynä.

Selvitä lapapulttien minimi ja maksimi

Tuntemattomasta jousesta saadaan lapapulttien minimiasento, eli se asento jossa ne on kierretty mahdollisimman sisään. Aseta lapa paikoilleen. Löysää lapapultin vastakappale, kierrä lapapultti mahdollisimman syvälle sisään. Kun kierteitä ei enää tule, älä käännä pulttia yhtään väkisin. Siinä on minimiasetus.

Samoin on mahdollista määritellä lapapultin ääriasento ulkona. Tarvitset myös palasen paperia. Aseta lapa paikoilleen. Löysää lapapultin vastakappale, kierrä lapapulttia mahdollisimman ulos niin, että lapapultin levyn ja lavan väliin tule rako. Koita nyt kääntää lapaa, kuten se kääntyisi jousta jännitettäessä, lavan tulee olla pultin levyn tyvessä kiinni koko ajan, lapa ei saa päästä kääntymään keskiosan taskussa. Sovita paperinpalasta lapapultin levyn ja lavan väliin. Kierrä lapapulttia takaisin kiinni vähän kerrallaan niin kauan, että paperi ei mahdu lapapultin levyn ja lavan väliin. Tästä asennosta kierrä lapapulttia vielä neljänneskierros kiinni. Siinä on maksimiasetus.

Nokinpaikka jänteelle

Nokinpaikka tehdään jänteelle keskipunokseen päälle, suunnilleen vaakatasoon jänteeltä nuolihyllylle. Napsauta jännevälimitta jänteelle kiinni ja käännä sen mittaosa nuolihyllylle. Sovita mitan sijainti jänteellä niin, että se juuri ja juuri koskettaa nuolihyllyä, jos kääntäisit mittaa pois päin keskiosasta.

Tee nokinpaikkamerkit käyttäen punoslankaa. Punoslangasta tehdyt nokinpaikkamerkit ovat siirretävissä ja helposti korjattavissa myöhemmin, verrattuna metallisiin messinkimerkkeihin.

Optimaalinen nokinpaikka riippuu jälleen omasta tyylistä. Tähtäinampujalla (ampuu splittiotteella) nokinpaikka laitetaan alkuun 3/8″ nuolihyllyn tasoa ylemmäs ja vaistoampujilla (ampuu kolme sormea nuolen alapuolella) 1/2″ nuolihyllyn tasoa ylemmäs. Tämä on lähtökohta, nokinpaikkaa voi joutua sitten säätämään, kun aletaan tekemään ampujan kanssa jousen ja nuolten hienosäätöä.

Aloita ylemmästä nokinpaikasta. Tarvitset n. 20 cm punoslankaa, sakset ja sytkärin. Mittaa oikea korkeus keskipunokselle ja tee siihen yksinkertainen solmu. Tee yksinkertainen solmu jänteen toiselle puolelle aivan edellisen solmun rinnalle ja jatka tätä vuorottelua, kunnes olet tehnyt jänteelle 10 solmua poispäin aloituspisteestä. Tee viimeisestä solmusta kaksinkertainen, eli vie lanka kahdesti silmukasta läpi. Kiristä solmu. Leikkaa nyt solmimasi punoslanka jättäen n. viiden millimetrin hännät. Polta häntä sytkärin liekillä solmuun asti. Varo polttamasta keskipunosta tai itse jännettä.

Tee alempi nokinpaikkamerkki samalla tavalla. Määrittele sopiva väli käyttämiesi nokkien mukaan. Nokinpaikkamerkkien välissä tulee olla sopivasti vähän tilaa, jotta nokki mahtuu siihen ottamatta kiinni nokinpaikkamerkkeihin.

Mitataan jousen paunamäärä

Kun jousen perussäätö on tehty ja jousi on ns. linjassa, voidaan ottaa siitä paunamäärä. Lavoissa ilmoitettu paunamäärä ilmoitetaan aina jonkin vetomitan keskiarvoksi. Esimerkiksi lavoissa voi olla merkintä 34# 28″, joka tarkoittaa, että lapojen vetovastus on 34 paunaa 28 tuuman vedolla. Jos oma vetopituutesi on tätä lyhyempi, on paunamäärä suhteessa pienempi.

Laita pauna mittarin koukku jänteelle nokinpaikalle, ota ampuma-asento ja vedä jänne rauhassa ankkuriin asti. Ota lukemat paunamittarilta itsellesi ylös ja nyt sinulla on jousen sen hetkinen paunamäärä.

Vetovastuksen säätäminen

ILF-runkoisessa jousessa paunamäärää säädetään lapapulttien kierroksilla. Ota jänne pois vireestä. Avaa lapapultin vastakappale, tee säätö lapapulttiin ja kiristä vastakappale. Tee täsmälleen sama säätö toiselle lapapultille. Jousen paunamäärää muuttaessa säädetään aina kumpaakin lapapulttia ja sama määrä.

Joustotallan säätö

Nokita nuoli jänteelle ja nuolihyllylle. Aseta jousi eteesi kohtisuoraan niin, että voit katso nuoliputkea yläviistosta jänteen läpi. Kun nuoli lepää nuolihyllyllä joustotallaa vasten tulisi jänteen kulkea halki koko nuoliputken.

Säädä joustotallan syvyyttä niin, että nuoli asettuu linjaan jänteen kanssa.

Nuolihyllyn säätö

Nuolihyllyn lanka tulee olla sellaisella korkeudella, että sen päällä oleva nuoli lepää keskellä joustotallan tyynyä. Säädä nuolihyllyn korkeutta tarvittaessa.

Nuolihyllyjä on erilaisia ja säätäminen tapahtuu mallikohtaisesti. Yksinkertaisimmissakin nuolihyllyissä pitäsi kuitenkin olla vähintään korkeussäätö.

Nuolihyllyn langan pituudesta. Langan tulisi ulottua sivuttaissuunnassa vain juuri ja juuri nuoliputken reunan ohi. Tätä kannattaa vielä harkita alkuun ja pitää nuolihylly sellaisena kuin se on. Kun siirtyy ampumaan klikkerin kanssa, auttaa klikkeri pitämään nuolen paikoillaan joustotallaa vasten, kun nuoli on nokitettu. Ohut nuolihyllyn lanka on helppo katkaista sivuleikkuireilla.

Tähtäimen alkusäädöt

Viimeinen säädettävä komponentti on tähtäin. Tähtäimiä on useita erilaisia, mutta kaikki koostuvat samoista osista. Tähtäimen osia ovat

• rungon kiinnityskappale, engl. mounting bracket
• varsi, engl. extension arm
• asteikko, engl. scale
• tähtäinpinni, engl. sight pin
• tähtäimen kiinnitys, engl. sight pin assembly

Tähtäimelle on oma säilytyspakkauksensa, jossa sen osia on suositeltava säilyttää. Kiinnitetään tähtäin jousen keskiosaan ja laitetaan se alkuasetuksille. Aseta tähtäimen korkeus muutaman sentin päähän asteikon yläpäästä. Säädä tähtäin sivuttaissuunnassa niin, että se on jousen takaa katsottuna kutakuinkin linjassa jänteen kanssa.

Logiikka mitta-asteikolla on, että mitä lyhyempi on ammuntamatka, sitä ylempänä on tähtäin. Tähtäimien asteikot ovat tuotekohtaisia ja sinun tulee löytää oman tähtäimesi arvot etsimällä ja kokeilemalla. Lisäksi tähtäimen asetuksiin vaikuttaa se, miten tähtäin on koottu ja mikä on sen varren etäisyys jousen keskiosasta. Merkitse itsellesi omat tähtäimen asetukset ylös.

Tähtäintä säädetään aina osumien suuntaan. Mikäli tähtäsit kymppiin, mutta nuolet niputtavat kello kuuten, säädä tähtäintä alas. Jos nuolet niputtavat kello yhdeksään, säädä tähtäintä vasemmalle. Tähtäintä säädetään kiertämällä tähtäimen kiinnityksessä olevia ruuveja.

Vastakaarijousen perussäädöt

Vastakaarijousen perussäädöt on nyt tehty, ammuit sitten barebow- tai tähtäinjousella. Nyt on hyvä ampua jousella, jotta sen kanssa pääsee tutustumaan. Mikäli jousi oli ensimmäinen oma jousesi, suosittelen seuraavaksi harjoittelemaan jousella useita kertoja, jotta sen kanssa pääsee ns. sinuiksi.

Tee itsellesi perusmuistiinpanot, johon kirjaat ylös vähintään seuraavat asiat

• Jousen valmistaja
• Keskiosan pituus
• Oma vetomitta
• Oma vetopaunamäärä ankkurissa
• Jousen jänneväli
• Tähtäimen paikat eri matkoille